Julkiset tiedotteet (internet)

Katsaus Venäjän talouteen: Lasku kääntynyt pieneen nousuun

Kirjoitettu 29.05.2018 kello 15:26 (muokattu 29.05.2018 kello 15:26)

Katsaus Venäjän talouteen: Lasku kääntynyt pieneen nousuun

 

  • Venäjän talous lähti laskuun vuonna 2013. Lasku kiihtyi Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan kriisien jälkeen 2014. Pohja saavutettiin kesällä 2016 ja vuoden 2016 lopulta lähtien on ollut hidasta kasvua, kertoi Venäjän talouskatsauksen esitellyt Finveran edustustonpäällikkö Timo Pietiläinen.

Yritysten toimintaympäristön kannalta maan taloudessa on monia ongelmia. Maa on selvästi sulkeutunut: Tiedotusvälineet ovat venäläisomistuksessa, kontrolli on lisääntynyt, LinkedIn on suljettu, Facebookin sulkemista odotetaan, viranomaistarkastukset ovat lisääntyneet, uusia veroluonteisia maksuja on tullut, rahoitus- ja maksuliikenne ovat hankaloituneet, yksityisiä venäläispankkeja on otettu valtion tai valtion pankkien haltuun, monet ulkomaiset pankit ovat vetäytyneet, luettelee Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan talouspakotteiden vaikutus suomalaisyritysten viennille on ollut suhteellisen pieni. Enemmän ongelmia on tullut Venäjän talouden epävarmuudesta, ruplan ulkoisen arvon nopeista vaihteluista sekä poliittisten riskien kasvusta.

  • Venäläisten matkustus Suomeen on vähentynyt. Ruplan kurssilaskun lisäksi suurena syynä ovat matkustusrajoitukset ne koskivat neljää miljoonaa venäläistä, ja näkyivät myös ostoturismin laskuna, Pietiläinen sanoo.

Toki myönteistäkin on näkyvissä.

Suomen vienti Venäjälle kasvoi 15 prosenttia viime vuonna, ja tänäkin vuonna odotetaan pientä kasvua. Ruplan kurssi on vakiintunut, ja se näkyy mm. rajakaupassa.

  • Bruttokansantuote kasvaa viime ja tänä vuonna 1,5 2 prosenttia ilman talousuudistuksia. Jos talousuudistuksia tehtäisiin, lähivuosien kasvu olisi arvioiden mukaan neljän prosentin luokkaa. Kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin BRICS-maiden kilpailijoilla tai maailmalla yleensä.

Pietiläinen arvelee, että nykyinen hallinto ei talousuudistuksia toteuta.

Epävarmuutta tuo myös se, että Venäjän öljyvarojen hyödyntäminen mantereella on loppumassa vuosina 2023-2025 vanhentuvan tekniikan takia. Maa tarvitsisi syvänmeren- ja liuskeöljyteknologiaa ne ovat kuitenkin länsimaiden pakotteiden piirissä.

  • Korruptiota tapahtuu yhä korkealla tasolla ja isoissa rakennushankkeissa. Sen sijaan katutason, esimerkiksi poliisin, korruptio on vähentynyt, Pietiläinen sanoo.

Suuri kysymysmerkki ja epävarmuus kohdistuu vuoteen 2024, kun Vladimir Putinille valitaan seuraaja.

Pietiläinen kehottaa ongelmista huolimatta yrityksiä harkitsemaan ja selvittämään investointeja Venäjälle. Niille on monia perusteita.

  • Talous on lähtenyt kasvuun ja kasvu näyttäisi jatkuvan. Maan tuonninkorvauspolitiikka suosii Venäjällä valmistettuja tuotteita. Asiantuntevia suomalaisia Venäjä-osaajia on saatavilla. Työvoima on edullista ja sitä on myös kohtuullisesti saatavilla. Lisäksi länsimaiset investoijat saavat rahoitusta helpommin ja edullisemmin kuin venäläiset.

Pietiläinen muistuttaa myös, että suomalaisella osaamisella, tehokkuudella ja maineella selviää kyllä kovemmassakin kilpailussa.

  • Jos raaka-aine tulee Venäjältä ja pystyy luomaan kilpailukykyisen tuotannon, on hyvä mahdollisuus kilpailla hyvällä katteella myös länsimarkkinoilla, Pietiläinen huomauttaa.

 

« Palaa takaisin

Näytä
Lähennä Loitonna